Näkökulma: Miksi Suomen ICT-satsaukset eivät ole tuoneet toivottuja tuloksia ja tehokkuutta?

NÄKÖKULMA on julkaistu Tietoasiantuntijat ry:n julkaisussa 4 / 2015

Miksi Suomen ICT-satsaukset eivät ole tuoneet toivottuja tuloksia ja tehokkuutta?
TEKSTI: PETRI HAKANEN

Innostunut ja innostuksissaan ideoiva ja innovoiva ihminen on uusi öljy, josta voimme jalostaa maailmanluokan tuotteet ja palvelut.

Miksi aloitan puhumalla ihmisistä, innostuksesta ja innovaatioista? Eikö tässä ollutkaan kysymys satsauksista tiedonhallintaan, tuloksista ja tehokkuudesta?

Onko innostumisella yhteys tuloksiin ja tehokkuuteen? Vastaus on helppo, eikö vain. Se on liiankin helppo. Itsestäänselvyytenä myös helppo yhteisesti nyökyttelemällä sivuuttaa. Tekemisessä keskitymme määriteltyihin tuloksiin. Innostuminen olkoon toivottua, mutta kuitenkin vain mielentila, jonka vaihteluilla emme haluaisi olevan tuloksiin haitallista vaikutusta. Voiko innostumisen ja tuloksen väliin luoda kaavan tai jonkinlaisen menetelmän, jota toteuttamalla haluttu päämäärä saavutetaan varmemmin?

Tulen tässä jutussa myöhemmin uudestaan ideoihin ja innovaatioihin, mutta palataan nyt minulta pyydettyyn näkökulmaan ja aiheeseen ”Miksi Suomen ICT-satsaukset eivät ole tuoneet toivottuja säästöjä ja tehokkuutta?”. Aivan. Huomasit, että muutin ehdotettua teemaa hieman säästöjen tavoittelusta tulosten tavoitteluun.

Siilomainen budjettiharha

Tiedonhallintaan liittyvässä kehittämisessä on usein alulle panevana voimana tavoitteena säästää. Säästämisen tavoite, säästämisen pakko, korostuu entisestään, kun tiedonhallinta järjestetään palvelutaso- ja kustannusvastuullisiksi yksiköiksi. On kovin inhimillistä, että ulkoinen paine kohdistuu toivottuun palvelutasoon ja sen kustannuksiin ja että sisäinen toiminta-ajatus kääntyy tiedonhallinnan menetelmien ja hallintamallien kehittämiseen. Samalla tiedonhallinnan sisäinen strateginen ajattelu painottaa säästämistä. Tästä on seurauksena toiminnallisten kohteiden kapselointia, ajatuksellista eristämistä kokonaisuudesta. Kapseloinnin seurauksena saatamme huomata, että voisimme saada ”kapselin” edullisemmin ulkoistettuna tai päädymme esittämään laajan ERP:in vaihtamista toiseen uuden ratkaisun ollessa laskennallisesti nykyistä halvemman.

Toiminnan kehittämisen myytti

Tiedonhallinta on täynnä myyttejä, lähes jumalaistarun omaisia uskomuksia. Uskomme, että ei ole olemassa IT-hankkeita vaan kaikki kehittäminen on toiminnan kehittämistä – tai mielestämme tulisi ainakin olla. Kuitenkin, käynnistämme jatkuvasti IT-hankkeita, joiden lähtökohtaiset perusteet tulevat tekniikan uusimisesta, teknisen suoritustehon parantamisesta ja halusta hankkia uusia hyvän tuntuisia ohjelmistoja – ja halustamme säästää hankkimalla korvaava halvempi. Toiminnan kehittämisen myyttiä toteutamme sopeuttamalla ja osallistamalla toimintaa uusiin hankintoihin.

Strategiaharha

Visioissa ja strategioissa ylätasoilla kirjatut tavoitteet ja uskomukset harhauttavat meidät ajattelemaan ja kehittämään tiedonhallintaa mutkan kautta – aloitamme kehittämällä strategiassa kuvattujen seurausten taustoja, emme suoraa toimintaa kehittämällä. Ajattelussamme asetamme tiedonhallinnan kehittämisen ”mahdollistavaksi” tukitoiminnaksi ja kehittämisemme kohdistuu näihin mielestämme mahdollistaviin asioihin. Samalla myytti toiminnan kehittämisestä elää vahvana.

Lähes ylimaallinen usko datan kaiken tekevään voimaan

Asetamme tiedon kehittämisen mielessämme etusijalle – etenkin, kun kyse on tietojohtamisen kehittämisestä. Haluamme uskoa, että data on uusi öljy. Uskomme, että keräämällä lisää tietoa, jalostamalla siitä hyvälaatuisia raportteja ja mittareita, päätöstemme laatu kohenee. Uskomme, että tutkimalla riittävästi ja kokeilemalla, löydämme datastamme eväät uusiin innovaatioihin. Haluamme uskoa ja satsaamme paljon datan keräämiseen, muokkaamiseen ja esittämiseen, koska olemme tämän ajatustavan hyväksyneet. Mahdollisesti myös koemme tietotarpeiden täsmällisen määrittämisen olevan toiminnan kehittämisen ja johtamisen näkökulmasta aloittaen vaikeaa.

Innostuksen ja strategisen ajattelun edistäminen

Etsimme vastausta satsausten osuvuuteen, tehokkuuteen ja innovatiivisuuteen paremmasta johtamisesta, Lean-ajattelusta, strategisesta ketteryydestä, itseohjautuvasta organisaatiosta, tiedonhallinnan hallintamalleista ja kehittämisen menetelmistä. Jotta saamme näistä lähtökohdista parhaan tehon toimintaamme, tulisi kokonaisuutta kyetä tarkastelemaan konkreettisin ja ihmiskeskeisin näkökulmin.

Kuvittele maailma, jossa

kukaan ei enää suostu kehittämään mitään ilman selkeitä toiminnallisia innovaatioita.

Tällaiseen maailmankuvaan on pyrkimys oheisessa kuvassa viiden teema-alueen ja niihin liittyvien 13 ison kysymyksen kautta. Tervetuloa mukaan ideoimaan ja rakentamaan tuloksekasta, tehokasta ja innovatiivista tulevaisuutta!

13 ISOA kysymysta - Petri Hakanen

 


Luethan myös http://www.hakanen.eu/blog/2015/10/luottamuksen-johtaminen/

qr-koodi Petri Hakanen käyntikortti

Kirjoittaja on yrittäjä ja konsultti Petri Hakanen Oy:ssä ja toimii tietojohtamisen osaamisyhteisön TDWI Finlandin puheenjohtajana – tietoammattilainen, johtaja, ja Tiedolla Johtamisen puolestapuhuja ja toteuttaja – Konsultti käytettävissäsi, johtaja vuokrattavissasi.

Published on: Oct 28, 2015 / Petri Hakanen